Ensimmäisessä blogitekstissäni ajattelin tarkastella F1-kauden näkymiä kolmen kilpailun jälkeen. Kausi 2016 on lähtenyt käyntiin mielenkiintoisesti ja ennen kautta hautomani toiveet näyttävät toteutuvan suurelta osin.
Yksi parhaista asioista on se, että Nico Rosberg on voittanut kaikki kauden kolme gp:tä. Vaikka en sinänsä ole sen enempää Lewis Hamiltonin kuin Niconkaan fani, MM-sarjan jännityksen kannalta tämä oli loistava kauden alku. Jos Hamilton olisi viime kauden tapaan repinyt heti ensimmäisissä kisoissa reilun MM-johdon ja jättänyt Rosbergin varjoonsa, maailmanmestaruustaistelusta olisi nopeasti kadonnut mielenkiinto ja Rosbergin viime kauden lopun voittoputkesta saama itseluottamuspiikki olisi menettänyt merkityksensä.
Nyt kaikki on avoinna. Vaikka Rosbergin 36 pisteen MM-johto on mukava, sillä ei tässä vaiheessa kautta vielä kannata revitellä. Tärkeämpää on se henkinen tila, johon Rosberg on päässyt. Hän on saanut alle liudan onnistumisia, joilla on tapana ruokkia lisää onnistumisia. Hyvästä itseluottamuksesta ei ole ainakaan haittaa. Viime kaudella tuntui ajoittain, ettei Rosberg itsekään uskonut pärjäävänsä tallitoveriaan vastaan.
Hamiltonilla taas alkaa olla vähitellen onnistumisen pakko, mikä saattaa näkyä yliyrittämisenä. Britin puolesta on kuitenkin sanottava se, että hänellä ei vielä olisi mitään todellista syytä tuskastua. Alkukauden tappiot Rosbergille eivät ole johtuneet suoranaisesti Hamiltonista itsestään. Kaikissa kolmessa kilpailussa on tapahtunut jotakin ylimääräistä, joka on sotkenut Hamiltonin voittomahdollisuudet, kun taas Rosberg on välttänyt ongelmat. Joku voisi sanoa, että se on osoitus Rosbergin hyvyydestä, mutta totuus on, että kunnollista yhteenottoa radalle Mercedes-tallitoverusten välillä ei ole vielä nähty.
Hamilton saa vielä tilaisuutensa loistaa ja varmasti voittaa paljon kisoja tulevina kuukausina. Australian ja Bahrainin paalupaikat osoittivat, että brittikuskin aika-ajovauhti on taas kohdallaan viime kauden lopun pienen notkahduksen jälkeen. MM-taistelusta näyttäisi kuitenkin tulevan huomattavasti jännittävämpi kuin viime kaudella.
Hienoa on myös se, että Ferrari on aidosti lähestynyt Mercedestä ja pystyy pistämään mestaritallin koville viikonlopusta toiseen. Vaikka Mercedes onkin voittanut kaikki kolme kilpailua ja vaikka se onkin ollut jonkin verran edellä vauhdissa, on kilpailu nyt kireämpää kuin koskaan aiemmin vuonna 2014 alkaneella V6-moottoreiden aikakaudella.
Australiassa Ferrari olisi voinut voittaa ilman rengasvalintamokaansa. Se voitto olisi mennyt enemmän olosuhteiden kuin vauhdin piikkiin, sillä Mercedes oli Melbournessa selkeästi nopein auto, mutta Bahrainissa Ferrari oli jo lähempänä. Emme saa koskaan tietää olisiko Räikkönen voinut haastaa Rosbergin voittotaistelussa paremmalla startilla, mutta ainakin taistelu oli mukavan tasaista. Kiinassa Ferrari näytti olevan perjantaina vauhdillisesti jopa hieman edellä ja Räikkönen olisi saattanut olla paalulla ilman jarrutusvirhettään neulansilmässä, mutta kisassa Rosbergin vauhti oli ylitse muiden. On vaikea uskoa että Räikkönen olisi pystynyt voittamaan vaikka olisi päässyt Rosbergin edelle ensimmäisellä kierroksella, etenkin kun Nicolla oli startissa allaan pehmeät renkaat.
Huikean värikäs Kiinan gp nosti esiin alkukauden piristysruiskeista Red Bullin. Nelinkertainen mestaritalli on nyt palannut lähemmäs sitä tasoa johon tallissa on totuttu. Vaikka eroa kahteen kärkitalliin on vielä jonkin verran, Daniel Ricciardon eturivin paikka ja loistava nousu neljänneksi rengasrikon jälkeen olivat osoituksia Red Bullin parantuneesta kilpailukyvystä. Jos Renault saa kehitettyä moottoriaan toivotusti kauden aikana, Red Bull voi taistella jossakin vaiheessa jopa yksittäisten kisojen voitosta. Ricciardo on kolmen nelossijansa turvin kuljettajien MM-sarjassa kolmantena ja jo nyt näyttää vahvasti siltä, että Red Bull palaa vaikean viime kauden jälkeen valmistajien MM-sarjan kärkikolmikkoon.
Tässä muutama ajatus kärkitallien alkukaudesta. Muistakin talleista löytyy paljon mielenkiintoista puhuttavaa, mutta palaan niihin vähän myöhemmin. Yhteenvetona voi todeta että kauden alku on täyttänyt ainakin omat odotukseni ja jättänyt kihelmöivän odotuksen tulevia kisoja varten. On erittäin mielenkiintoista nähdä miten Hamilton vastaa tallitoverinsa heittämään haasteeseen ja kuinka hyvin Ferrari pystyy haastamaan Mercedeksen, kun se vihdoin saa kasaan puhtaan viikonlopun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti